Neljäntenä adventtina

Niin se aika sitten otti ja juoksi joutuisasti ja tänään tulikin jo vuoroon neljännen adventtikynttilän sytyttäminen. On ihan uskomatonta ajatella että jouluaatto koittaa jo kolmen päivän ja neljän yön kuluttua..

Ulkona sää on kaukana jouluisesta täällä etelässä, mutta siitä huolimatta olen tänään edelleen tuntenut sydämessäni sitä lämmintä jouluntunnetta, joka viime viikonloppuna alkoi palailla takaisin luokseni oltuaan lähes koko syksyn kadoksissa..

Koska tänäkään vuonna emme tule viettämään joulua täällä omassa kodissamme vaan käännämme nokkamme kohti pohjoista ja synnyinseutujamme, päätimme 4.adventin kunniaksi koristella sekä pikkuiset joulukuuset lastenhuoneisiin että ison joulukuusen olohuoneeseen. Viime vuonna laitoimme olohuoneeseen koristeeksi vain pienen pöytäkuusen, mutta tänä vuonna päätimme olla hieman juhlavampia ja nostimme joulukuusen korkeuden 50 sentistä 150 senttimetriin.


Lastenhuoneet ovat saaneet pikkuiset joulukuuset koristeikseen.
Tässä näytepaloja esikoisen kuusenkoristeista.

Tänä vuonna minulla tuli myös jokin pakottava viehtymys kultaisiin joulukuusenkoristeisiin. Se viehtymys saattoi saada alkunsa Tigeristä löytämistäni kultaisista (sekä punaisista) glitter-koristeomenoista.. Joulukuusemme kantaa siis oksillaan paljon kultaa, mutta löytyy sieltä myös muissa sävyissä joukko sekalaista joulukuusenkoriste seurakuntaa.

Joulukuusemme värimaailma on tänä vuonna selkeästi puna-kultainen.

Jouluhankinnat ja muut aiheeseen liittyvät asiat ovat meillä nyt hoidettuina, kaikinpuolin kunnossa ja ainakin suurinpiirtein napakassa järjestyksessä. Muutama päivä arkea enää edessä ja sitten nautitaan ja tunnelmoidaan. Joulu on melkein täällä ♥

Jouluntuntua

Tänä viikonloppuna on jouluinen tunne hiljalleen ja pitkästä aikaa taas alkanut kutkutella mielessäni. Jouluun valmistautuminen ja joulusta fiilistely on tänä syksynä itselläni jäänyt erinäisistä syistä johtuen vähän taka-alalle. Ajatus joulusta on läikähdellyt aina silloin tällöin mielessä, mutta sellainen suurempi palo tai roihu ei oikein ole lähtenyt käyntiin tänä syksynä.

Eilisen päivän kuljeskelin ihan yksikseni kaupungilla. Tein jouluostoksia, fiilistelin kauppojen ja katujen jouluisia somistuksia ja koristeita, Tiernapoikien esitystä kadun varrella, jouluisia markkinakojuja.. Piipahdin välillä kahvilaan tankkaustauolle. Kiirettä ja vilinää riitti ympärillä, mutta itse koin oloni jotenkin rauhallisen rentoutuneeksi siinä kaiken kaupungin menon keskellä. Nautin vain hetkestä, omasta rauhastani. Minulla oli lista valmiina mukanani mitä ja mistä lahjoja hankkisin. Pari yllärilöytöäkin tuli tehtyä.. Kaiken kaikkiaan voin todeta, että päivä oli mitä mainioin, jouluisin ja toi minulle itselleni suloisen rennon joulufiiliksen.

Joulukatu täynnä menoa ja melskettä..

Tänään leivottiin lasten kanssa piparkakkuja. Vasta ensimmäistä kertaa tänä vuonna.. ajatella. Koristelimmekin jo osaa piparkakuista vanhimmaisen kanssa. Kohta pyöräytän tämän vuoden ensimmäiset joulutortut ja sitten juodaan kahvit niiden ja piparkakkujen kera.

Taikinasta pellille, uunista jäähtymään ja lopulta kuorrutukset pintaan :)

Jotakin upeaa on myös tapahtumassa ulkona. Sataa lunta!! Voi tuota ihmeellistä näkyä. Tässä kirjoitellessani on nurmikko, katot ja puut saaneet päälleen valkean lumipeitteen ja lisää lunta sataa kokoajan suurina hiutaleina taivaalta. Miten kaunista ja lumoavaa!


Hetkessä musta maa verhoutui valkeaan huntuun ♥

Joulu tulee! Reilu kymmenen päivää enää. Miten iloinen olenkaan, että tämä joulufiiliskin saapui viimein luokseni.. Haluan toivottaa myös sinulle mitä ihaninta ja kauneinta joulunodotuksen aikaa!  ♥

Kaupungin kaunein jouluikkuna

Stockmannin jouluikkuna ei tuottanut tänäkään vuonna pettymystä, vaan oli jälleen kerran täynnä ihanaa jouluntuntua, unelmaista satumaailmaa ja lukemattomia pieniä yksityiskohtia. Aloitetaan ikkunakierros taidokkailla legorakennelmilla, joiden teemana oli talvinen huvipuisto. Näissä legorakennelmissa olisi riittänyt katseltavaa vaikka kuinka pitkään. Rakennelmat eivät vain nököttäneet paikoillaan vaan ne myös pyörivät ja kieppuivat ihan kuin oikeassa huvipuistossa :)

Legoikkuna oli lumoava huvipuistoineen ja upeine yksityiskohtineen.

 

Tämä seuraava ikkuna sai veden kielelle ja samalla ihastelemaan taidokasta "suklaarakentamista"!

Suklaaholistin unelmaikkuna! <3

Sitten se perinteisin ikkuna satumaailmoineen. Ikkunassa oli nappeja, joita painelemalla sai luotua muun muassa erilaisia 3D -efektejä asetelmaan.

Suloinen satumaailma eläimineen ja muine hahmoineen

 

Ja loppuun vielä pari näkymää muilta ikkunoilta..

Lahjavinkkejä ikkunalla..

 

 

 

Tanssii Klaus Haapaniemen kanssa..

Suu makeaksi suklaakrokantilla

Kelpais tontullekkin :)

Innostuin kokeilemaan suklaakrokantin tekoa.

Ihan kelpo herkkua siitä tuli. Eikä ollut kovin vaikeaakaan :)

 

Suklaakrokantti

 

4rkl voita

4rkl siirappia

2dl sokeria

2dl mantelijauhetta

2rkl kaakaojauhetta

175g suklaata (valko-, maito- tai tummaa suklaata mieltymystesi mukaan)

 

Mittaa voi, sokeri ja siirappi kattilaan ja anna niiden vähän sulaa.

Sekoita mantelijauhe ja kaakaojauhe mukan kattilaan ja keitä 10-15 minuuttia välillä sekoitellen. Varo polttamasta pohjaan. (Mitä kauemin keität seosta, sitä rapeampaa krokantista tulee.)

Kaada leivinpaperin päälle ja levitä nopeasti (jos seos ehtii jämähtää laita toinen leivinpaperi sen päälle ja kaulitse ohueksi levyksi). Itse jouduin ainakin näin toimimaan..!

Anna jäähtyä kunnolla.

Sulata suklaa ja levitä jäähtyneen levyn päälle.

Anna suklaan jähmettyä kunnolla ja palastele tarjolle.

Vaiheittain!

Ensilumen huntu



Ripustin tänään sisälle ensimmäiset jouluvalot.
Vähän valoa pimeään. Vähän valoa tuomaan jouluntunnetta sydämeen.

Yöllä oli satanut ensilumi tänne meillekkin. Avasin aamulla verhot ja silmieni eteen avautui maisema jota peitti hentoisen ohut, valkoinen lumihuntu. Katot olivat peittyneet valkoiseen kuorrutteeseen. Ilo hypähti sydämessä. Pitkästä aikaa tunsin vähän joulumieltä rinnassani. Ihana lämmin tunne, joka tänä syksynä on ollut vähän hukassa..

Lumi kuorrutti vaahteranlehden

Lumitähti

Maukkaat viipalepikkuleivät

Viipalepikkuleivät ovat nopeita ja helppoja leivottavia. Vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta ne maistuvat täyteläisen maukkailta. Tämän lisäksi ne ovat myös rapeita rouskutella. Näitä pikkuleipiä ei vain voi olla ottamatta vielä yhtä lisää ja lisää ja....! Viipalepikkuleivät soveltuvat myös mitä mainioimmin joulukahvien kavereiksi. Samoin ovat mukavia makupaloja vietäväksi vaikkapa tuliaisiksi kyläilemään mennessä.

Nämä pikkuleivät eivät kauan ehdi rasiassa makoilla ;)

Viipalepikkuleivät

200g voita

2 1/4dl sokeria

1 keltuainen

2rkl siirappia

5dl vehnäjauhoja

3tl vanilliinisokeria

2tl ruokasoodaa

Vaahdota voi ja sokeri kulhossa. Lisää keltuainen, siirappi ja keskenään sekoitetut kuivat aineet joukkoon. Sekoita taikina tasaiseksi seokseksi. Pyöritä lopuksi taikina palloksi. (Voit halutessasi antaa taikinan levähtää 30 minuuttia jääkaapissa ennen leipomista.) Jaa taikina osiin ja leivo siitä noin 2-3cm paksuja tankoja, uunipellin pitkän sivun pituisia. Paista 200 asteessa noin 8-10 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kauniin ruskehtavan sävyn. Leikkaa pikkuleivät heti uunista ottamisen jälkeen vinoiksi paloiksi.

Rivissä ja järjestyksessä uunipellillä

Vinkki! Puolestakin taikinamäärästä saat jo runsaasti pikkuleipiä (tietysti määrään vaikuttaa sekin kuinka leveästi tai ohuesti viipaloit keksit!) Itse leivoin tälläkertaa puolitetun määrän ja saimme silti 56 kpl (kyllä.. laskin.. :D ) pikkuleipiä!

Herkkua!

Lunta vai ei?

Oksat notkuvat lumesta jouluna 2014

Kovasti on taas alkanut mieltä askarruttamaan millaisessa säässä tänä vuonna joulua saamme viettää. Tällä hetkellä on vielä ulkona kovin syksyisen oloinen ilma ja täällä Etelä-Suomessa ei lumesta ole näkynyt vielä edes sitä ensimmäistäkään hiutaletta. Miten tuntuukaan, että vuosi vuodelta ensi lumen saapumista joutuu odottelemaan yhä kauemmin ja kauemmin..

Jaan seuraavan linkin tänäkin vuonna täällä blogissani, sillä tuolta sivulta on hauska käydä kurkkimassa lumiennustetta omalle paikkakunnalleen. Vaihtelee kyllä melkein päivittäin tuo ennustus, mutta pysyypä jännitys päällä.. ;)

Will I get a white Christmas?

Nähdäänköhän tänä jouluna tällaisia luonnon luomia taideteoksia..?

Accuweather sääpalvelusta näkee muuten tänä päivänä sääennusteen jo jouluaattoon saakka..!

Accuweather


Oranssia!

Oranssin eri sävyt kuuluvat syksyyn. Nyt alkaa olla vihoviimeiset hetket bongata luonnosta loistavia värityksiä. Maisema alkaa olla melkoisen paljas, karu ja lehdetön. Huomenna on marraskuun vuoro. 

Viimeiset väriloiston hetket ennen lehtien lopullista lakastumista...



Tämän viikonlopun teeman mukaisesti ja itse kaiverrettuna.. Happy Halloween! :)

Loppuun vielä upea, koskettava runo.

Omistan sen tälle pyhäinpäivälle.

"En muistanut totta tosiaan

kuinka mustia ovat

marraskuun puut

sen jälkeen

kun ovat heittäneet

räiskyvät

syksyn riehakkaat

värivaatteet oksiltaan.

Kun mustilla

luuranko-oksilla

istuu mustia variksia

 ja taivaskin on

kuin pitkäperjantai.

Kuinka ihminen jaksaa?

Kuinka ihminen kestää?

Kun sielu on matalapaineessa

ja kaipaa

kaikkeen entiseen.

Kaikkeen ehdottomasti loppuneeseen."

Kaarina Raita



Kertakaikkisen kaunis ovikranssi syksyn väreissä.
Porvoosta menneellä viikolla bongattua.



Puutarhan jouluinen vierailija

Puutarhan komea vieras!

Tänään aamupalaa syödessämme ihastelimme lasten kanssa punatulkkuja, jotka täplittivät syreeniaitaamme siellä täällä. Tuli kovin jouluinen olo niiden puuhia seuratessa. Ja ihmekös tuo onkaan, sillä onhan uroslintu kaikessa punaisuudessaan ja pulleine masuineen kuin luotu joulun linnuksi. Ei siis liene myöskään ihme se, että punatulkku on yksi suosituimmista aiheista lintuteemaisissa joulukorteissa, koristeissa, yms. Jouluun punatulkut ovat liittyneet myös siksi, että ne juuri alkutalvesta saapuvat pihoille ruokatarjoilun toivossa. Punatulkulle on luotu myös monta lempinimeä kansan suussa. Itse asiassa niitä löytyy peräti kuutisenkymmentä erilaista! Mielestäni suloisin näistä on "Talven Ruusu".


Punatulkkuja lapsuudenkotini joulukuusessa sekä ikkunakoristeena